Se tietty tunne, kun asiat menee miten menee...
Mietteitä:
"Olen tullut tietä pitkin, jonka olen itse saanut päättää. Edessäni on uusi risteys, jonne pysähdyn miettien. Mietin, kumpaan suuntaan kääntyisin. Vasen tie pitää elämäni samanlaisena kun taas oikea tie muuttaa elämääni hieman. Pysähdyn ja kuuntelen sisäistä ääntäni. Se varoittaa minua. Mietin, mitä kaikkea historiani sisältää ja kysyn itseltäni "Haluanko jatkaa samanlaista elämää, kuin tähän asti vai haluanko muuttaa elämääni hieman?" Kyyneleet nousevat silmiini. Tärisen. Kukaan ei tiedä minkälaista elämää olen kokenut ja mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mietin, miksi ajassa ei voi palata taaksepäin ja kuinka onnellinen olisin jos olisin valinnut erilaisia vaihtoehtoja. Mutta sisäinen ääneni kysyy minulta "Olisitko sinä edes enään maailmassa ja naurattaisit ystäviäsi täällä? Olisitko samanlainen tyttö mitä olet nyt?" Mietin.. mietin, että olisinko oikeasti enään samanlainen, olisinko yhtä vahva kuin nyt, jos en olisi valinnut tätä polkua jota olen kulkenut?En löydä vastausta näihin outoihin ja osaksi pelottaviin kysymyksiin. Minua pelottaa... pelottaa löytää vastaukset kysymyksiini. Jatkan mietteitäni... miksi osa ihmisistä on edes liittynyt elämääni? Miksi he pettävät luottamukseni? Miksi ne ei anna minun vai olla? Olen vain tyhjää täynnä. Ajatukset ei kulje. Minun olisi aika päättää, mutta en osaa!"
Halusin kokeilla jotain erinlaista, jotain mitä en ole ennen uskaltanut kokeilla. Oheinen teksi on suoraan kirjoitettu päästäni ja siitä, mitä mietin samalla kun kirjoitin tuota. Jännittävää. Toivon, että löytäisin joskus vastaukset kysymyksiin.
On vielä monta kysymystä, joita olen miettinyt ja joihin etsin vastausta. Luulenpa, että vastaukset löydän, kunhan aika on vain sopiva.
~Carita
